normaali

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Adjektiivi

normaali (6) (komparatiivi normaalimpi, superlatiivi normaalein) (taivutus[luo])

  1. säännönmukainen, odotuksia vastaava, hyväksyttävä, tavanomainen

Ääntäminen

  • IPA: /ˈnormɑːli/
  • tavutus: nor‧maa‧li

Käännökset

Liittyvät sanat

Vastakohdat

abnormaali, epänormaali, poikkeava

Johdokset

Aiheesta muualla

Substantiivi

normaali (6)

  1. (matematiikka) suoraa tai tasoa vastaan kohtisuora suora tai vektori
  2. ohjeeksi tarkoitettu tyypitetty malli, esikuva tai esine

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Käännökset

Liittyvät sanat

  • normi
  • nomeerata
  • normittaa
Synonyymit
Yhdyssanat

aikanormaali, epänormaali, induktanssinormaali, jännitenormaali, kapasitanssinormaali, keskinormaali, normaaliaika, normaalihuone, normaalijakauma, normaalijakautuma, normaalikoko, normaalikoulu, normaalilyseo, normaalilämpö, normaalimetsä, normaalimäki, normaaliobjektiivi, normaalipaino, normaalisävel, normaalitapaus, normaalitaso, normaalitila, normaalivastus, normaalivauhti, normaalivoima, normaaliälyinen, taajuusnormaali

Aiheesta muualla

  • normaali Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 190, 771 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads