noro

Suomi

Substantiivi

noro (1)

1. ohut nesteen virtaus

Ääntäminen

• IPA: /ˈnoro/
• tavutus: no‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	noro	norot
genetiivi	noron	norojen
partitiivi	noroa	noroja
akkusatiivi	noro; noron	norot
sisäpaikallissijat
inessiivi	norossa	noroissa
elatiivi	norosta	noroista
illatiivi	noroon	noroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	norolla	noroilla
ablatiivi	norolta	noroilta
allatiivi	norolle	noroille
muut sijamuodot
essiivi	norona	noroina
translatiivi	noroksi	noroiksi
abessiivi	norotta	noroitta
instruktiivi	–	noroin
komitatiivi	–	noroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	noro-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. ohut nesteen virtaus

englanti: rivulet

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: norua

Yhdyssanat

vesinoro

Aiheesta muualla

• noro Kielitoimiston sanakirjassa
• noro Tieteen termipankissa
• Artikkeli 3488 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa