notkeus

Suomi

Substantiivi

notkeus (40)

1. se, että on notkea

Ääntäminen

• IPA: /ˈnot̪keus/ tai /ˈnot̪keu̯s/
• tavutus: not‧ke‧us / not‧keus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	notkeus	notkeudet
genetiivi	notkeuden	notkeuksien
partitiivi	notkeutta	notkeuksia
akkusatiivi	notkeus; notkeuden	notkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	notkeudessa	notkeuksissa
elatiivi	notkeudesta	notkeuksista
illatiivi	notkeuteen	notkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	notkeudella	notkeuksilla
ablatiivi	notkeudelta	notkeuksilta
allatiivi	notkeudelle	notkeuksille
muut sijamuodot
essiivi	notkeutena	notkeuksina
translatiivi	notkeudeksi	notkeuksiksi
abessiivi	notkeudetta	notkeuksitta
instruktiivi	–	notkeuksin
komitatiivi	–	notkeuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	notkeude-
vahva vartalo	notkeute-
konsonantti- vartalo	notkeut-

Etymologia

adjektiivi notkea + johdin -us

Käännökset

1. se, että on notkea

englanti: flexibility

Aiheesta muualla

• notkeus Kielitoimiston sanakirjassa