nugetti

Suomi

Substantiivi

nugetti (5-C)

1. leivitetty ja uppopaistettu pienehkö lihanpala, yleensä kananlihasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈnuget̪ːi/
• tavutus: nu‧get‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nugetti	nugetit
genetiivi	nugetin	nugettien (nugettein)
partitiivi	nugettia	nugetteja
akkusatiivi	nugetti; nugetin	nugetit
sisäpaikallissijat
inessiivi	nugetissa	nugeteissa
elatiivi	nugetista	nugeteista
illatiivi	nugettiin	nugetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nugetilla	nugeteilla
ablatiivi	nugetilta	nugeteilta
allatiivi	nugetille	nugeteille
muut sijamuodot
essiivi	nugettina	nugetteina
translatiivi	nugetiksi	nugeteiksi
abessiivi	nugetitta	nugeteitta
instruktiivi	–	nugetein
komitatiivi	–	nugetteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	nugeti-
vahva vartalo	nugetti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englannin kielestä, (chicken) nugget

Käännökset

1. leivitetty ja uppopaistettu pienehkö lihanpala

englanti: nugget, chicken nugget

Liittyvät sanat

• kalapuikko

Rinnakkaismuodot

• nuggetti

Yhdyssanat

• kananugetti

Aiheesta muualla

• nugetti Kielitoimiston sanakirjassa
• nugetti Suomen etymologisessa sanakirjassa