nun

Suomi

Substantiivi

nun (5)

1. seemiläisen kirjaimiston 14. kirjain, נ, loppumuotona ן

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nun	nunit
genetiivi	nunin	nunien (nunein)
partitiivi	nunia	nuneja
akkusatiivi	nun; nunin	nunit
sisäpaikallissijat
inessiivi	nunissa	nuneissa
elatiivi	nunista	nuneista
illatiivi	nuniin	nuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nunilla	nuneilla
ablatiivi	nunilta	nuneilta
allatiivi	nunille	nuneille
muut sijamuodot
essiivi	nunina	nuneina
translatiivi	nuniksi	nuneiksi
abessiivi	nunitta	nuneitta
instruktiivi	–	nunein
komitatiivi	–	nuneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	nuni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Englanti

Substantiivi

nun (monikko nuns)

1. nunna

Liittyvät sanat

• nunnery
• monk

Ido

Adverbi

nun

1. nyt

Rohinga

Substantiivi

nun

1. suola

Saksa

Adverbi

nun (ei vertailuasteita)

1. nyt

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (nyt) jetzt