nuttu

Suomi

Substantiivi

nuttu (1-C)

1. takki

Ääntäminen

• IPA: /ˈnut̪ːu/
• tavutus: nut‧tu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nuttu	nutut
genetiivi	nutun	nuttujen
partitiivi	nuttua	nuttuja
akkusatiivi	nuttu; nutun	nutut
sisäpaikallissijat
inessiivi	nutussa	nutuissa
elatiivi	nutusta	nutuista
illatiivi	nuttuun	nuttuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nutulla	nutuilla
ablatiivi	nutulta	nutuilta
allatiivi	nutulle	nutuille
muut sijamuodot
essiivi	nuttuna	nuttuina
translatiivi	nutuksi	nutuiksi
abessiivi	nututta	nutuitta
instruktiivi	–	nutuin
komitatiivi	–	nuttuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	nutu-
vahva vartalo	nuttu-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

lukunuttu, villanuttu

Aiheesta muualla

• nuttu Kielitoimiston sanakirjassa