omistus

Suomi

Substantiivi

omistus (39)

1. omistamisen kohde

Ääntäminen

• IPA: /ˈomist̪us/
• tavutus: o‧mis‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	omistus	omistukset
genetiivi	omistuksen	omistusten omistuksien
partitiivi	omistusta	omistuksia
akkusatiivi	omistus; omistuksen	omistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	omistuksessa	omistuksissa
elatiivi	omistuksesta	omistuksista
illatiivi	omistukseen	omistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	omistuksella	omistuksilla
ablatiivi	omistukselta	omistuksilta
allatiivi	omistukselle	omistuksille
muut sijamuodot
essiivi	omistuksena	omistuksina
translatiivi	omistukseksi	omistuksiksi
abessiivi	omistuksetta	omistuksitta
instruktiivi	–	omistuksin
komitatiivi	–	omistuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	omistukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	omistus-

Etymologia

verbi omistaa + johdin -us

Käännökset

1. omistaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• oma
• omistajuus

Yhdyssanat

maaomistus, omistusasuminen, omistusasunto, omistushalu, omistuskirjoitus, omistusliite, omistusmuoto, omistusoikeus, omistussuhde, osa-aikaomistus, ristiinomistus, ulkomaalaisomistus, yhteisomistus, yksityisomistus

Aiheesta muualla

• omistus Kielitoimiston sanakirjassa
• omistus Tieteen termipankissa
• Artikkeli 2360 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa