onginta

Suomi

Substantiivi

onginta (9-J)

1. onkimisen toteutus

Ääntäminen

• IPA: /ˈoŋːint̪ɑ/
• tavutus: on‧gin‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	onginta	onginnat
genetiivi	onginnan	ongintojen (ongintain)
partitiivi	ongintaa	ongintoja
akkusatiivi	onginta; onginnan	onginnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	onginnassa	onginnoissa
elatiivi	onginnasta	onginnoista
illatiivi	ongintaan	ongintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	onginnalla	onginnoilla
ablatiivi	onginnalta	onginnoilta
allatiivi	onginnalle	onginnoille
muut sijamuodot
essiivi	ongintana	ongintoina
translatiivi	onginnaksi	onginnoiksi
abessiivi	onginnatta	onginnoitta
instruktiivi	–	onginnoin
komitatiivi	–	ongintoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	onginna-
vahva vartalo	onginta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi onkia (heikko vartalo ongi- ) + johdin -nta

Käännökset

1. onkimisen toteutus

englanti: angling ruotsi: mete

saksa: Angeln n.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• heitto-onginta

Aiheesta muualla

• onginta Kielitoimiston sanakirjassa
• onginta Tieteen termipankissa
• Artikkeli 689 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa