osaava

Suomi

Verbi

osaava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä osata

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	osaava	osaavat
genetiivi	osaavan	osaavien (osaavain)
partitiivi	osaavaa	osaavia
akkusatiivi	osaava; osaavan	osaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	osaavassa	osaavissa
elatiivi	osaavasta	osaavista
illatiivi	osaavaan	osaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	osaavalla	osaavilla
ablatiivi	osaavalta	osaavilta
allatiivi	osaavalle	osaaville
muut sijamuodot
essiivi	osaavana	osaavina
translatiivi	osaavaksi	osaaviksi
abessiivi	osaavatta	osaavitta
instruktiivi	–	osaavin
komitatiivi	–	osaavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	osaava-
vahva vartalo	osaava-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• epäpätevä
• osaamaton