pakkaa
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
pakkaa
- yksikön partitiivimuoto sanasta pakka
Verbi
pakkaa
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pakata
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pakata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pakata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pakata
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads