palaava

Suomi

Verbi

palaava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä palata

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	palaava	palaavat
genetiivi	palaavan	palaavien (palaavain)
partitiivi	palaavaa	palaavia
akkusatiivi	palaava; palaavan	palaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	palaavassa	palaavissa
elatiivi	palaavasta	palaavista
illatiivi	palaavaan	palaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	palaavalla	palaavilla
ablatiivi	palaavalta	palaavilta
allatiivi	palaavalle	palaaville
muut sijamuodot
essiivi	palaavana	palaavina
translatiivi	palaavaksi	palaaviksi
abessiivi	palaavatta	palaavitta
instruktiivi	–	palaavin
komitatiivi	–	palaavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	palaava-
vahva vartalo	palaava-
konsonantti- vartalo	-