paljo

Suomi

Adjektiivi

paljo (komparatiivi enempi, superlatiivi enin) (taivutus)

1. määrältään suuri, runsas, lukuisa

   paljo yleisö

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑljo/
• tavutus: pal‧jo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	paljo	paljot
genetiivi	paljon	paljojen
partitiivi	paljoa	paljoja
akkusatiivi	paljo; paljon	paljot
sisäpaikallissijat
inessiivi	paljossa	paljoissa
elatiivi	paljosta	paljoista
illatiivi	paljoon	paljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	paljolla	paljoilla
ablatiivi	paljolta	paljoilta
allatiivi	paljolle	paljoille
muut sijamuodot
essiivi	paljona	paljoina
translatiivi	paljoksi	paljoiksi
abessiivi	paljotta	paljoitta
instruktiivi	–	paljoin
komitatiivi	–	paljoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	paljo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: paljohko
• adverbit: paljolti, paljon, paljosti
• substantiivit: paljous
• verbit: paljoksua

Yhdyssanat

• paljotöinen

Aiheesta muualla

• paljo Kielitoimiston sanakirjassa

Adverbi

paljo

1. (murteellinen) paljon

Aiheesta muualla

• paljo Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

paljo (1)

1. suuri, runsas t. lukuisa määrä jotakin

   Olen luopunut jo paljosta.

   Häntä saamme kiittää paljosta.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	paljo	paljot
genetiivi	paljon	paljojen
partitiivi	paljoa	paljoja
akkusatiivi	paljo; paljon	paljot
sisäpaikallissijat
inessiivi	paljossa	paljoissa
elatiivi	paljosta	paljoista
illatiivi	paljoon	paljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	paljolla	paljoilla
ablatiivi	paljolta	paljoilta
allatiivi	paljolle	paljoille
muut sijamuodot
essiivi	paljona	paljoina
translatiivi	paljoksi	paljoiksi
abessiivi	paljotta	paljoitta
instruktiivi	–	paljoin
komitatiivi	–	paljoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	paljo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• paljo Kielitoimiston sanakirjassa