palli

Suomi

Substantiivi

palli (5)

1. jakkara, rahi
2. (arkikieltä, tavallisemmin monikol­lisena) kives
3. (murteellinen, länsimurteissa) pallo

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑlːi/, [ˈpɑ̝lːi]
• tavutus: pal‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	palli	pallit
genetiivi	pallin	pallien (pallein)
partitiivi	pallia	palleja
akkusatiivi	palli; pallin	pallit
sisäpaikallissijat
inessiivi	pallissa	palleissa
elatiivi	pallista	palleista
illatiivi	palliin	palleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pallilla	palleilla
ablatiivi	pallilta	palleilta
allatiivi	pallille	palleille
muut sijamuodot
essiivi	pallina	palleina
translatiivi	palliksi	palleiksi
abessiivi	pallitta	palleitta
instruktiivi	–	pallein
komitatiivi	–	palleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	palli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• [1] samanmerkityksisestä ruotsin sanasta pall
• [2] samaa kantaa kuin pallo

Käännökset

1. huonekalu

Ks. jakkara

2. anatomia

Ks. kives

3. murteellinen

Ks. pallo

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• palkintopalli, pallinaama, starttipalli, vihkipalli

Aiheesta muualla

• palli Kielitoimiston sanakirjassa