parata

Suomi

Verbi

parata (72) (taivutus[luo])

1. tulla paremmaksi, parantua

   Tulokset paranivat.

   Siitä tulokset eivät voi paljoa parata.

   Siitä päivin Yrjö alkoi parata. (A. Swan, Tottisalmen perillinen, 1914)

   Parane pian!

   Hän on jo paranemaan päin.

2. (kielteisissä yhteyksissä merkityksessä) parasta olla tekemättä jotakin; kannattaa

   Tässä raja jota ei parane ylittää (Iltalehti)

   Pelityyliltäni on odotettavissa ne samat tutut ideat ‒ ei sitä parane muutella. (Juha Lind, HS)

3. (vanhahtava) parantaa

   ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. (Jesaja 53, Raamattu 1933/38)

   Herra paratkoon!

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑrɑt̪ɑˣ/
• tavutus: pa‧ra‧ta

Etymologia

liittyy etymologisesti sanoihin parempi, paras^[1]

Liittyvät sanat

paree, paremmainen, paremmuus, pareta, paratkoon

Aiheesta muualla

• parata Kielitoimiston sanakirjassa
• parata Suomen etymologisessa sanakirjassa

Italia

Substantiivi

parata f. (monikko parate[luo])

1. paraati

Verbi

parata

1. yksikön feminiinimuoto sanasta parato (joka on partisiipin perfekti sanasta parare)

Latina

Verbi

parāta

1. yksikön feminiinimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)
2. monikon neutrimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)

Verbi

parātā

1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta parātus (joka on partisiipin perfekti verbistä parō)

Viro

Verbi

parata

1. vain da-infinitiivinä käytettävä sana joka ilmaisee mahdollisuutta tehdä jotakin jonkin suhteen; mahtaa

   Mis siin parata, asi on nagu ta on.

   Minkäs tässä mahdat, asia on niin kuin on.

   Pole midagi parata, tuleb minna.

   Ei mahda mitään, mentävä on.

   Mis sain mina parata ‒ käsk oli niisugune.

   Minkä minä mahdoin ‒ sellainen oli käsky.

Liittyvät sanat

• paraku