parila

Suomi

Substantiivi

parila (12)

1. grillauksessa käytettävä valurautainen alusta, josta jää kypsennettäviin raitoja

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑrilɑ/
• tavutus: pa‧ri‧la

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	parila	parilat
genetiivi	parilan	pariloiden pariloitten (parilain)
partitiivi	parilaa	pariloita
akkusatiivi	parila; parilan	parilat
sisäpaikallissijat
inessiivi	parilassa	pariloissa
elatiivi	parilasta	pariloista
illatiivi	parilaan	pariloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	parilalla	pariloilla
ablatiivi	parilalta	pariloilta
allatiivi	parilalle	pariloille
muut sijamuodot
essiivi	parilana	pariloina
translatiivi	parilaksi	pariloiksi
abessiivi	parilatta	pariloitta
instruktiivi	–	pariloin
komitatiivi	–	pariloine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	parila-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• halsteri

Johdokset

• verbit: pariloida

Aiheesta muualla

• parila Kielitoimiston sanakirjassa