peilata

Suomi

Verbi

peilata (73) (taivutus[luo])

1. katsella itseään peilistä
2. heijastaa peiliä käyttäen
3. (psykologia) manipuloida matkimalla keskustelukumppanin kehon kieltä, asenteita ja kiinnostuksenkohteita
4. (kuvaannollisesti) kuvastaa, ilmentää

   Kirja peilaa oman aikansa asenteita.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpei̯lɑtɑ/
• tavutus: pei‧la‧ta

Etymologia

• ruotsin sanasta pejla < alasaksan sanasta peilen < keskialasaksan pegelen^[1]

Käännökset

1. katsella itseään peilistä

ruotsi: spegla sig

3. manipuloida matkimalla

englanti: mirror

Liittyvät sanat

Synonyymit

• [2] heijastaa peiliä käyttäen: kuvastaa

Johdokset

• verbit: peilaantua, peilautua, peilailla, peilittää

Aiheesta muualla

• peilata Kielitoimiston sanakirjassa