pelote

Suomi

Substantiivi

pelote (48)

1. jokin, joka pelottavuudellaan pidättelee tekemästä jtk

Ääntäminen

• IPA: /ˈpelot̪eˣ/
• tavutus: pe‧lo‧te

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pelote	pelotteet
genetiivi	pelotteen	pelotteiden pelotteitten
partitiivi	pelotetta	pelotteita
akkusatiivi	pelote; pelotteen	pelotteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	pelotteessa	pelotteissa
elatiivi	pelotteesta	pelotteista
illatiivi	pelotteeseen	pelotteisiin pelotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pelotteella	pelotteilla
ablatiivi	pelotteelta	pelotteilta
allatiivi	pelotteelle	pelotteille
muut sijamuodot
essiivi	pelotteena	pelotteina
translatiivi	pelotteeksi	pelotteiksi
abessiivi	pelotteetta	pelotteitta
instruktiivi	–	pelottein
komitatiivi	–	pelotteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pelottee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	pelotet-

Etymologia

• verbi pelottaa (heikko vartalo pelota- ) + johdin -e

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• ydinpelote

Aiheesta muualla

• pelote Kielitoimiston sanakirjassa

Ranska

Substantiivi

pelote f. (monikko pelotes[luo])

1. kerä
2. (biologia) oksennuspallo

Aiheesta muualla

• pelote Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)