piippaus

Suomi

Substantiivi

piippaus (39)

1. etenkin elektronisten laitteiden äänimerkeistä

Ääntäminen

• IPA: /ˈpiːpːɑus/ tai /ˈpiːpːɑu̯s/
• tavutus: piip‧pa‧us / piip‧paus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	piippaus	piippaukset
genetiivi	piippauksen	piippausten piippauksien
partitiivi	piippausta	piippauksia
akkusatiivi	piippaus; piippauksen	piippaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	piippauksessa	piippauksissa
elatiivi	piippauksesta	piippauksista
illatiivi	piippaukseen	piippauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	piippauksella	piippauksilla
ablatiivi	piippaukselta	piippauksilta
allatiivi	piippaukselle	piippauksille
muut sijamuodot
essiivi	piippauksena	piippauksina
translatiivi	piippaukseksi	piippauksiksi
abessiivi	piippauksetta	piippauksitta
instruktiivi	–	piippauksin
komitatiivi	–	piippauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	piippaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	piippaus-

Etymologia

• verbi piipata ((vahva) vokaalivartalo piippaa- ) + johdin -us

Käännökset

1. etenkin elektronisten laitteiden äänimerkeistä

englanti: beep

espanja: pitido m.

Aiheesta muualla

• piippaus Kielitoimiston sanakirjassa