pipari

Suomi

Substantiivi

pipari (6)

Katso artikkeli Pipari Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. (arkikieltä) piparkakku
2. (tietotekniikka) eväste
3. (slangia) naisen sukupuolielimestä (emätin) joskus käytetty ilmaus (vrt. pimppi, pimppa)

   Tommi sai kerrankin piparia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpipɑri/
• tavutus: pi‧pa‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pipari	piparit
genetiivi	piparin	piparien pipareiden pipareitten
partitiivi	piparia	pipareita pipareja
akkusatiivi	pipari; piparin	piparit
sisäpaikallissijat
inessiivi	piparissa	pipareissa
elatiivi	piparista	pipareista
illatiivi	pipariin	pipareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	piparilla	pipareilla
ablatiivi	piparilta	pipareilta
allatiivi	piparille	pipareille
muut sijamuodot
essiivi	piparina	pipareina
translatiivi	pipariksi	pipareiksi
abessiivi	piparitta	pipareitta
instruktiivi	–	piparein
komitatiivi	–	pipareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pipari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• keksi
• pikkuleipä

Ydyssanat

• karvasmantelipipari

Idiomit

• mennä pipariksi epäonnistua

Aiheesta muualla

• pipari Kielitoimiston sanakirjassa