pisu

Suomi

Substantiivi

pisu

1. (puhekieltä, lastenkieltä) pissa, virtsa

   Kulta, nyt on aika käydä iltapisulla!

Ääntäminen

• IPA: /ˈpisu/
• tavutus: pi‧su

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pisu	pisut
genetiivi	pisun	pisujen
partitiivi	pisua	pisuja
akkusatiivi	pisu; pisun	pisut
sisäpaikallissijat
inessiivi	pisussa	pisuissa
elatiivi	pisusta	pisuista
illatiivi	pisuun	pisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pisulla	pisuilla
ablatiivi	pisulta	pisuilta
allatiivi	pisulle	pisuille
muut sijamuodot
essiivi	pisuna	pisuina
translatiivi	pisuksi	pisuiksi
abessiivi	pisutta	pisuitta
instruktiivi	–	pisuin
komitatiivi	–	pisuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pisu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• pissa, pissi

Johdokset

• verbit: pisua, pisuttaa

Yhdyssanat

• pisuhätä, pisuliru

Aiheesta muualla

• pisu Kielitoimiston sanakirjassa