potti

Suomi

Substantiivi

potti (5-C)

1. erilaisissa peleissä voitettavaksi kertynyt (raha)palkinto, voittopotti
2. (murteellinen, Etelä-Pohjanmaa) pullo

Ääntäminen

• IPA: /ˈpot̪ːi/, [ˈpo̞t̪ːi]
• tavutus: pot‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	potti	potit
genetiivi	potin	pottien (pottein)
partitiivi	pottia	potteja
akkusatiivi	potti; potin	potit
sisäpaikallissijat
inessiivi	potissa	poteissa
elatiivi	potista	poteista
illatiivi	pottiin	potteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	potilla	poteilla
ablatiivi	potilta	poteilta
allatiivi	potille	poteille
muut sijamuodot
essiivi	pottina	potteina
translatiivi	potiksi	poteiksi
abessiivi	potitta	poteitta
instruktiivi	–	potein
komitatiivi	–	potteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	poti-
vahva vartalo	potti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englannin kielestä, pot

Käännökset

1. erilaisissa peleissä voitettavaksi kertynyt (raha)palkinto, voittopotti

englanti: pot

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

jättipotti, lottopotti, pottitaimi

Aiheesta muualla

• potti Kielitoimiston sanakirjassa