propri

Suomi

Substantiivi

propri (5)

1. (kielitiede) erisnimi

Ääntäminen

• IPA: /ˈpropri/
• tavutus: prop‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	propri	proprit
genetiivi	proprin	proprien (proprein)
partitiivi	propria	propreja
akkusatiivi	propri; proprin	proprit
sisäpaikallissijat
inessiivi	proprissa	propreissa
elatiivi	proprista	propreista
illatiivi	propriin	propreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	proprilla	propreilla
ablatiivi	proprilta	propreilta
allatiivi	proprille	propreille
muut sijamuodot
essiivi	proprina	propreina
translatiivi	propriksi	propreiksi
abessiivi	propritta	propreitta
instruktiivi	–	proprein
komitatiivi	–	propreine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	propri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. erisnimi

Ks. erisnimi

Liittyvät sanat

Yläkäsitteet

• substantiivi

Vieruskäsitteet

• appellatiivi

Aiheesta muualla

• propri Kielitoimiston sanakirjassa