puhuri

Suomi

Substantiivi

puhuri (6)

1. kova tuuli

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuhuri/
• tavutus: pu‧hu‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	puhuri	puhurit
genetiivi	puhurin	puhurien puhureiden puhureitten
partitiivi	puhuria	puhureita puhureja
akkusatiivi	puhuri; puhurin	puhurit
sisäpaikallissijat
inessiivi	puhurissa	puhureissa
elatiivi	puhurista	puhureista
illatiivi	puhuriin	puhureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	puhurilla	puhureilla
ablatiivi	puhurilta	puhureilta
allatiivi	puhurille	puhureille
muut sijamuodot
essiivi	puhurina	puhureina
translatiivi	puhuriksi	puhureiksi
abessiivi	puhuritta	puhureitta
instruktiivi	–	puhurein
komitatiivi	–	puhureine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	puhuri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• vihuri

Aiheesta muualla

• puhuri Kielitoimiston sanakirjassa