pullisteleminen

Suomi

Substantiivi

pullisteleminen (38)

1. teonnimi verbistä pullistella

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pullisteleminen	pullistelemiset
genetiivi	pullistelemisen	pullistelemisten pullistelemisien
partitiivi	pullistelemista	pullistelemisia
akkusatiivi	pullisteleminen; pullistelemisen	pullistelemiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	pullistelemisessa	pullistelemisissa
elatiivi	pullistelemisesta	pullistelemisista
illatiivi	pullistelemiseen	pullistelemisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pullistelemisella	pullistelemisilla
ablatiivi	pullistelemiselta	pullistelemisilta
allatiivi	pullistelemiselle	pullistelemisille
muut sijamuodot
essiivi	pullistelemisena (pullistelemisna)	pullistelemisina
translatiivi	pullistelemiseksi	pullistelemisiksi
abessiivi	pullistelemisetta	pullistelemisitta
instruktiivi	–	pullistelemisin
komitatiivi	–	pullistelemisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pullistelemise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	pullistelemis-

Etymologia

• verbi pullistella (vokaalivartalo pullistele- ) + johdin -minen