pullotus

Suomi

Substantiivi

pullotus (39)

1. pullottaminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpulːot̪us/
• tavutus: pul‧lo‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pullotus	pullotukset
genetiivi	pullotuksen	pullotusten pullotuksien
partitiivi	pullotusta	pullotuksia
akkusatiivi	pullotus; pullotuksen	pullotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	pullotuksessa	pullotuksissa
elatiivi	pullotuksesta	pullotuksista
illatiivi	pullotukseen	pullotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pullotuksella	pullotuksilla
ablatiivi	pullotukselta	pullotuksilta
allatiivi	pullotukselle	pullotuksille
muut sijamuodot
essiivi	pullotuksena	pullotuksina
translatiivi	pullotukseksi	pullotuksiksi
abessiivi	pullotuksetta	pullotuksitta
instruktiivi	–	pullotuksin
komitatiivi	–	pullotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	pullotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	pullotus-

Etymologia

verbi pullottaa (heikko vartalo pullota- ) + johdin -us

Käännökset

1. pullottaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• pullotus Kielitoimiston sanakirjassa