punkki

Suomi

Substantiivi

punkki (5-A)

1. mikä tahansa punkkien alaluokkaan (Acari) kuuluva eläin
2. (arkikieltä) erityisesti puutiainen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuŋkːi/
• tavutus: punk‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	punkki	punkit
genetiivi	punkin	punkkien (punkkein)
partitiivi	punkkia	punkkeja
akkusatiivi	punkki; punkin	punkit
sisäpaikallissijat
inessiivi	punkissa	punkeissa
elatiivi	punkista	punkeista
illatiivi	punkkiin	punkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	punkilla	punkeilla
ablatiivi	punkilta	punkeilta
allatiivi	punkille	punkeille
muut sijamuodot
essiivi	punkkina	punkkeina
translatiivi	punkiksi	punkeiksi
abessiivi	punkitta	punkeitta
instruktiivi	–	punkein
komitatiivi	–	punkkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	punki-
vahva vartalo	punkki-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Acari-alaluokkaan kuuluva eläin

englanti: mite espanja: garrapata f. hollanti: mijt italia: acaro m. latina: acarus m.

portugali: carrapato m. ranska: acarien m., mite f. ruotsi: kvalster saksa: Milbe f., Zecke f.

Liittyvät sanat

• puutiainen

Yhdyssanat

ansaripetopunkki, hilsepunkki, jauhopunkki, juustopunkki, kanapunkki, karvatuppipunkki, kehrääjäpunkki, korvapunkki, mansikkapunkki, nenäpunkki, petopunkki, punkkipihdit, pölypunkki, samettipunkki, syyhypunkki, tappipunkki, varroapunkki, vihannespunkki, äkämäpunkki

Aiheesta muualla

• punkki Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 5243 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa