puntti

Suomi

Substantiivi

puntti (5-C)

1. (puhekieltä) urheilussa, voimaharjoittelussa ja kuntoutuksessa käytettävä paino
2. (funktioverbin kanssa, ulkopaikallissijoissa) kuntosali, punttisali; voimaharjoittelu

   käydä puntilla

   Kuinka monta kertaa viikossa pitää käydä puntilla, jotta lihakset kasvavat parhaiten? (mtvuutiset.fi)

   Voiko jumpan päälle mennä puntille? (fit.fi)

3. (murteellinen) lahje, housunpuntti
4. kymmenen rasiaa tulitikkuja
5. nippu tulppaaneja

Ääntäminen

• IPA: /ˈpunt̪ːi/
• tavutus: punt‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	puntti	puntit
genetiivi	puntin	punttien (punttein)
partitiivi	punttia	puntteja
akkusatiivi	puntti; puntin	puntit
sisäpaikallissijat
inessiivi	puntissa	punteissa
elatiivi	puntista	punteista
illatiivi	punttiin	puntteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	puntilla	punteilla
ablatiivi	puntilta	punteilta
allatiivi	puntille	punteille
muut sijamuodot
essiivi	punttina	puntteina
translatiivi	puntiksi	punteiksi
abessiivi	puntitta	punteitta
instruktiivi	–	puntein
komitatiivi	–	puntteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	punti-
vahva vartalo	puntti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. paino

englanti: weight puola: hantle

turkki: halter

2. lahje

englanti: pant leg, trouser leg, leg puola: nogawka

saksa: Hosenbein n. turkki: paça

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

housunpuntti, punttisali, rehupuntti, tulitikkupuntti

Idiomit

• alkaa puntti tutista
  1. alkaa pelottaa

Aiheesta muualla

• puntti Kielitoimiston sanakirjassa