puputtaa

Suomi

Verbi

puputtaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (arkikieltä) syödä jäniksen tavoin
2. hienontaa ruokaa suussaan ja syöttää tätä (puppua) lapselle^[1]

Ääntäminen

• IPA: /ˈpuput̪ːɑːˣ/
• tavutus: pu‧put‧taa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: puputtaminen

Aiheesta muualla

• puputtaa Kielitoimiston sanakirjassa