pureva

Suomi

Adjektiivi

pureva

1. pisteliäs, kärkevä, ivallinen

   pureva iva

   purevan kriittinen arvostelu

2. pistävän t. viiltävän kylmä, hyytävä, hyinen

   pureva viima

   pureva tuulinen pakkassää

Ääntäminen

• IPA: /ˈpureʋɑ/
• tavutus: pu‧re‧va

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: purevuus

Verbi

pureva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä purra

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pureva	purevat
genetiivi	purevan	purevien (purevain)
partitiivi	purevaa	purevia
akkusatiivi	pureva; purevan	purevat
sisäpaikallissijat
inessiivi	purevassa	purevissa
elatiivi	purevasta	purevista
illatiivi	purevaan	pureviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	purevalla	purevilla
ablatiivi	purevalta	purevilta
allatiivi	purevalle	pureville
muut sijamuodot
essiivi	purevana	purevina
translatiivi	purevaksi	pureviksi
abessiivi	purevatta	purevitta
instruktiivi	–	purevin
komitatiivi	–	purevine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	pureva-
vahva vartalo	pureva-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• pureva Kielitoimiston sanakirjassa