putoava

Suomi

Verbi

putoava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pudota

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	putoava	putoavat
genetiivi	putoavan	putoavien (putoavain)
partitiivi	putoavaa	putoavia
akkusatiivi	putoava; putoavan	putoavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	putoavassa	putoavissa
elatiivi	putoavasta	putoavista
illatiivi	putoavaan	putoaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	putoavalla	putoavilla
ablatiivi	putoavalta	putoavilta
allatiivi	putoavalle	putoaville
muut sijamuodot
essiivi	putoavana	putoavina
translatiivi	putoavaksi	putoaviksi
abessiivi	putoavatta	putoavitta
instruktiivi	–	putoavin
komitatiivi	–	putoavine
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	putoava-
vahva vartalo	putoava-
konsonantti- vartalo	-