rakki

Suomi

Substantiivi

rakki (5-A)

1. (halventava) sekarotuinen koira, seropi

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑkːi/
• tavutus: rak‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rakki	rakit
genetiivi	rakin	rakkien (rakkein)
partitiivi	rakkia	rakkeja
akkusatiivi	rakki; rakin	rakit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rakissa	rakeissa
elatiivi	rakista	rakeista
illatiivi	rakkiin	rakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rakilla	rakeilla
ablatiivi	rakilta	rakeilta
allatiivi	rakille	rakeille
muut sijamuodot
essiivi	rakkina	rakkeina
translatiivi	rakiksi	rakeiksi
abessiivi	rakitta	rakeitta
instruktiivi	–	rakein
komitatiivi	–	rakkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	raki-
vahva vartalo	rakki-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. koira

englanti: cur

ruotsi: byracka, hundracka

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

rakkikoira

Aiheesta muualla

• rakki Kielitoimiston sanakirjassa

Islanti

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö			monikko
	epämääräinen	määräinen		epämääräinen	määräinen
nominatiivi	rakki	rakkinn		rakkar	rakkarnir
akkusatiivi	rakka	rakkann		rakka	rakkana
datiivi	rakka	rakkanum		rökkum	rökkunum
genetiivi	rakka	rakkans		rakka	rakkanna

rakki m.

1. koira

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (koira) hundur