raspi

Suomi

Substantiivi

raspi (5)

1. karkea viila

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑspi/
• tavutus: ras‧pi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	raspi	raspit
genetiivi	raspin	raspien (raspein)
partitiivi	raspia	raspeja
akkusatiivi	raspi; raspin	raspit
sisäpaikallissijat
inessiivi	raspissa	raspeissa
elatiivi	raspista	raspeista
illatiivi	raspiin	raspeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	raspilla	raspeilla
ablatiivi	raspilta	raspeilta
allatiivi	raspille	raspeille
muut sijamuodot
essiivi	raspina	raspeina
translatiivi	raspiksi	raspeiksi
abessiivi	raspitta	raspeitta
instruktiivi	–	raspein
komitatiivi	–	raspeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	raspi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. karkea viila

englanti: rasp

saksa: Raspel f.

Liittyvät sanat

• viila
• raspata
• jämsi

Johdokset

• adjektiivit: raspimainen

Yhdyssanat

jalkaraspi, raspikurkku

Aiheesta muualla

• raspi Kielitoimiston sanakirjassa
• raspi Suomen etymologisessa sanakirjassa

Esperanto

Verbi

raspi

1. raastaa

Kroatia

Verbi

raspi

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä rasuti