rassi

Suomi

Substantiivi

rassi (5)

1. (arkikieltä) työkalu, jota käytetään putkimaisen esineen sisäpuolen puhdistamiseen hankaamalla
2. (slangia) auto

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑsːi/

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rassi	rassit
genetiivi	rassin	rassien (rassein)
partitiivi	rassia	rasseja
akkusatiivi	rassi; rassin	rassit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rassissa	rasseissa
elatiivi	rassista	rasseista
illatiivi	rassiin	rasseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rassilla	rasseilla
ablatiivi	rassilta	rasseilta
allatiivi	rassille	rasseille
muut sijamuodot
essiivi	rassina	rasseina
translatiivi	rassiksi	rasseiksi
abessiivi	rassitta	rasseitta
instruktiivi	–	rassein
komitatiivi	–	rasseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rassi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• jenkkirassi, piipurassi, piipunrassi, putirassi

Aiheesta muualla

• rassi Kielitoimiston sanakirjassa