ratkoja

Suomi

Substantiivi

ratkoja (10)

1. henkilö, joka ratkoo jotakin
2. ompeleiden ja saumojen purkamiseen käytettävä työkalu

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑt̪kojɑ/
• tavutus: rat‧ko‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ratkoja	ratkojat
genetiivi	ratkojan	ratkojien (ratkojain)
partitiivi	ratkojaa	ratkojia
akkusatiivi	ratkoja; ratkojan	ratkojat
sisäpaikallissijat
inessiivi	ratkojassa	ratkojissa
elatiivi	ratkojasta	ratkojista
illatiivi	ratkojaan	ratkojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ratkojalla	ratkojilla
ablatiivi	ratkojalta	ratkojilta
allatiivi	ratkojalle	ratkojille
muut sijamuodot
essiivi	ratkojana	ratkojina
translatiivi	ratkojaksi	ratkojiksi
abessiivi	ratkojatta	ratkojitta
instruktiivi	–	ratkojin
komitatiivi	–	ratkojine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ratkoja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi ratkoa + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka ratkoo jotakin

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

2. ompeleiden ja saumojen purkamiseen käytettävä työkalu

englanti: seam ripper ranska: découd-vite m.

ruotsi: sprättkniv yl.

Aiheesta muualla

• ratkoja Kielitoimiston sanakirjassa