reformaatio

Suomi

Substantiivi

reformaatio (3)

1. (uskonto) uskonpuhdistus
2. uudistus

Ääntäminen

• IPA: /ˈreforˌmɑːt̪io/
• tavutus: re‧for‧maa‧ti‧o

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	reformaatio	reformaatiot
genetiivi	reformaation	reformaatioiden reformaatioitten
partitiivi	reformaatiota	reformaatioita
akkusatiivi	reformaatio; reformaation	reformaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	reformaatiossa	reformaatioissa
elatiivi	reformaatiosta	reformaatioista
illatiivi	reformaatioon	reformaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	reformaatiolla	reformaatioilla
ablatiivi	reformaatiolta	reformaatioilta
allatiivi	reformaatiolle	reformaatioille
muut sijamuodot
essiivi	reformaationa	reformaatioina
translatiivi	reformaatioksi	reformaatioiksi
abessiivi	reformaatiotta	reformaatioitta
instruktiivi	–	reformaatioin
komitatiivi	–	reformaatioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	reformaatio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. uskonpuhdistus

Ks. uskonpuhdistus

Aiheesta muualla

• reformaatio Kielitoimiston sanakirjassa