reformi

Suomi

Substantiivi

reformi (5)

1. suunnitelmallinen ja laillisin keinoin toimeenpantu uudistus

Ääntäminen

• IPA: /ˈreformi/
• tavutus: re‧for‧mi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	reformi	reformit
genetiivi	reformin	reformien (reformein)
partitiivi	reformia	reformeja
akkusatiivi	reformi; reformin	reformit
sisäpaikallissijat
inessiivi	reformissa	reformeissa
elatiivi	reformista	reformeista
illatiivi	reformiin	reformeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	reformilla	reformeilla
ablatiivi	reformilta	reformeilta
allatiivi	reformille	reformeille
muut sijamuodot
essiivi	reformina	reformeina
translatiivi	reformiksi	reformeiksi
abessiivi	reformitta	reformeitta
instruktiivi	–	reformein
komitatiivi	–	reformeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	reformi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ranskan kielestä, réforme

Käännökset

1. suunnitelmallinen ja laillisin keinoin toimeenpantu uudistus

englanti: reform espanja: reforma f. esperanto: reformo hollanti: reform italia: riforma f. norja: reform portugali: inovação f. puola: reforma

ranska: réforme f. romania: reformă f. ruotsi: reform saksa: reform f. tanska: reform unkari: reform venäjä: реформа viro: reform

Liittyvät sanat

• reformoida

Yhdyssanat

maareformi, rahareformi, reformipuolue, sosiaalireformi

Aiheesta muualla

• reformi Kielitoimiston sanakirjassa

Kroatia

Substantiivi

reformi

1. yksikön datiivimuoto sanasta reforma
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta reforma
3. monikon genetiivimuoto sanasta reforma