reformointi

Suomi

Substantiivi

reformointi (5-J)

1. reformoiminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈreforˌmoi̯nt̪i/
• tavutus: re‧for‧moin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	reformointi	reformoinnit
genetiivi	reformoinnin	reformointien (reformointein)
partitiivi	reformointia	reformointeja
akkusatiivi	reformointi; reformoinnin	reformoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	reformoinnissa	reformoinneissa
elatiivi	reformoinnista	reformoinneista
illatiivi	reformointiin	reformointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	reformoinnilla	reformoinneilla
ablatiivi	reformoinnilta	reformoinneilta
allatiivi	reformoinnille	reformoinneille
muut sijamuodot
essiivi	reformointina	reformointeina
translatiivi	reformoinniksi	reformoinneiksi
abessiivi	reformoinnitta	reformoinneitta
instruktiivi	–	reformoinnein
komitatiivi	–	reformointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	reformoinni-
vahva vartalo	reformointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi reformoida (vartalo reformoi- ) + johdin -nti

Käännökset

1. reformoiminen

englanti: reforming

Aiheesta muualla

• reformointi Kielitoimiston sanakirjassa