replikaatio

Suomi

Substantiivi

replikaatio (3)

1. sama kuin replikointi
2. (biologia) kahdentuminen, itsensä kahdentaminen; DNA:n kopioituminen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	replikaatio	replikaatiot
genetiivi	replikaation	replikaatioiden replikaatioitten
partitiivi	replikaatiota	replikaatioita
akkusatiivi	replikaatio; replikaation	replikaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	replikaatiossa	replikaatioissa
elatiivi	replikaatiosta	replikaatioista
illatiivi	replikaatioon	replikaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	replikaatiolla	replikaatioilla
ablatiivi	replikaatiolta	replikaatioilta
allatiivi	replikaatiolle	replikaatioille
muut sijamuodot
essiivi	replikaationa	replikaatioina
translatiivi	replikaatioksi	replikaatioiksi
abessiivi	replikaatiotta	replikaatioitta
instruktiivi	–	replikaatioin
komitatiivi	–	replikaatioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	replikaatio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kahdentuminen, itsensä kahdentaminen; DNA:n kopioituminen

englanti: replication

venäjä: репликация

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• replikaatiokriisi, replikaatiotutkimus

Aiheesta muualla

• replikaatio Tieteen termipankissa