reservi

Suomi

Substantiivi

reservi (5)

1. jotain käyttöä varten varattu resurssi
2. sotilaskoulutettu ja tarpeen mukaan sotaan lähtevä osa kansasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈreserʋi/
• tavutus: re‧ser‧vi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	reservi	reservit
genetiivi	reservin	reservien (reservein)
partitiivi	reserviä	reservejä
akkusatiivi	reservi; reservin	reservit
sisäpaikallissijat
inessiivi	reservissä	reserveissä
elatiivi	reservistä	reserveistä
illatiivi	reserviin	reserveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	reservillä	reserveillä
ablatiivi	reserviltä	reserveiltä
allatiivi	reserville	reserveille
muut sijamuodot
essiivi	reservinä	reserveinä
translatiivi	reserviksi	reserveiksi
abessiivi	reservittä	reserveittä
instruktiivi	–	reservein
komitatiivi	–	reserveine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	reservi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. jotain käyttöä varten varattu resurssi

englanti: reserve espanja: reserva f. italia: riserva f. kroatia: pričuva f., rezerva f. ranska: réserve f.

romania: rezervă f. serbia: rezerva, резерва f. turkki: rezerv venäjä: резерв

Liittyvät sanat

• reservisti
• varareservi nostoväki

Yhdyssanat

kassareservi, kultareservi, lahjakkuusreservi, reservijoukko, reserviupseeri, reservivaluutta, työvoimareservi, varareservi

Aiheesta muualla

• reservi Kielitoimiston sanakirjassa