rohtunut

Suomi

Verbi

rohtunut

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä rohtua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rohtunut	rohtuneet
genetiivi	rohtuneen	rohtuneiden rohtuneitten
partitiivi	rohtunutta	rohtuneita
akkusatiivi	rohtunut; rohtuneen	rohtuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	rohtuneessa	rohtuneissa
elatiivi	rohtuneesta	rohtuneista
illatiivi	rohtuneeseen	rohtuneisiin rohtuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rohtuneella	rohtuneilla
ablatiivi	rohtuneelta	rohtuneilta
allatiivi	rohtuneelle	rohtuneille
muut sijamuodot
essiivi	rohtuneena	rohtuneina
translatiivi	rohtuneeksi	rohtuneiksi
abessiivi	rohtuneetta	rohtuneitta
instruktiivi	–	rohtunein
komitatiivi	–	rohtuneine
vartalot
vokaalivartalo	rohtunee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	rohtunut-