Suomi Substantiivi roikkuminen (38) teonnimi verbistä roikkua Taivutus Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ... Taivutus sijamuotoyksikkömonikko kieliopilliset sijamuodot nominatiivi roikkuminen roikkumiset genetiivi roikkumisen roikkumistenroikkumisien partitiivi roikkumista roikkumisia akkusatiivi roikkuminen; roikkumisen roikkumiset sisäpaikallissijat inessiivi roikkumisessa roikkumisissa elatiivi roikkumisesta roikkumisista illatiivi roikkumiseen roikkumisiin ulkopaikallissijat adessiivi roikkumisella roikkumisilla ablatiivi roikkumiselta roikkumisilta allatiivi roikkumiselle roikkumisille muut sijamuodot essiivi roikkumisena(roikkumisna) roikkumisina translatiivi roikkumiseksi roikkumisiksi abessiivi roikkumisetta roikkumisitta instruktiivi – roikkumisin komitatiivi – roikkumisine-+ omistusliite vartalot vokaalivartalo roikkumise- heikko vartalo - vahva vartalo - konsonantti-vartalo roikkumis- Sulje Etymologia verbi roikkua + johdin -minenRemove adsWikiwand - on Seamless Wikipedia browsing. On steroids.Remove ads