romanssi

Suomi

Substantiivi

romanssi (5)

1. tunne, jossa on romantiikkaa molemminpuolisesti

   Romansseja on ollut kautta ihmishistorian.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	romanssi	romanssit
genetiivi	romanssin	romanssien (romanssein)
partitiivi	romanssia	romansseja
akkusatiivi	romanssi; romanssin	romanssit
sisäpaikallissijat
inessiivi	romanssissa	romansseissa
elatiivi	romanssista	romansseista
illatiivi	romanssiin	romansseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	romanssilla	romansseilla
ablatiivi	romanssilta	romansseilta
allatiivi	romanssille	romansseille
muut sijamuodot
essiivi	romanssina	romansseina
translatiivi	romanssiksi	romansseiksi
abessiivi	romanssitta	romansseitta
instruktiivi	–	romanssein
komitatiivi	–	romansseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	romanssi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• romanttinen

Aiheesta muualla

• romanssi Kielitoimiston sanakirjassa
• romanssi Tieteen termipankissa
• romanssi Suomen etymologisessa sanakirjassa