ronttonen

Suomi

Substantiivi

ronttonen (38)

1. (vanhahtava) kenkä

Ääntäminen

• IPA: /ˈront̪ːonen/
• tavutus: ront‧to‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ronttonen	ronttoset
genetiivi	ronttosen	ronttosten ronttosien
partitiivi	ronttosta	ronttosia
akkusatiivi	ronttonen; ronttosen	ronttoset
sisäpaikallissijat
inessiivi	ronttosessa	ronttosissa
elatiivi	ronttosesta	ronttosista
illatiivi	ronttoseen	ronttosiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ronttosella	ronttosilla
ablatiivi	ronttoselta	ronttosilta
allatiivi	ronttoselle	ronttosille
muut sijamuodot
essiivi	ronttosena (ronttosna)	ronttosina
translatiivi	ronttoseksi	ronttosiksi
abessiivi	ronttosetta	ronttositta
instruktiivi	–	ronttosin
komitatiivi	–	ronttosine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ronttose-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ronttos-

Aiheesta muualla

• ronttonen Kielitoimiston sanakirjassa