Suomi Substantiivi rustaaminen (38) teonnimi verbistä rustata Taivutus Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ... Taivutus sijamuotoyksikkömonikko kieliopilliset sijamuodot nominatiivi rustaaminen rustaamiset genetiivi rustaamisen rustaamistenrustaamisien partitiivi rustaamista rustaamisia akkusatiivi rustaaminen; rustaamisen rustaamiset sisäpaikallissijat inessiivi rustaamisessa rustaamisissa elatiivi rustaamisesta rustaamisista illatiivi rustaamiseen rustaamisiin ulkopaikallissijat adessiivi rustaamisella rustaamisilla ablatiivi rustaamiselta rustaamisilta allatiivi rustaamiselle rustaamisille muut sijamuodot essiivi rustaamisena(rustaamisna) rustaamisina translatiivi rustaamiseksi rustaamisiksi abessiivi rustaamisetta rustaamisitta instruktiivi – rustaamisin komitatiivi – rustaamisine-+ omistusliite vartalot vokaalivartalo rustaamise- heikko vartalo - vahva vartalo - konsonantti-vartalo rustaamis- Sulje Etymologia verbi rustata (vokaalivartalo rustaa- ) + johdin -minenRemove adsWikiwand - on Seamless Wikipedia browsing. On steroids.Remove ads