ryökäle

Suomi

Interjektio

ryökäle

1. lievä kirosana

   Voi ryökäle sentään!

   Peruskouluaikoinani monet matkivat lestadiolaista puhetapaa hokemalla sanoja rutto, raato, ryökäle ja jumalan terve. (A. Koivusaari)

Substantiivi

ryökäle (48)

1. kunniaton tai moraaliton henkilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈryø̯kæleˣ/
• tavutus: ryö‧kä‧le

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ryökäle	ryökäleet
genetiivi	ryökäleen	ryökäleiden ryökäleitten
partitiivi	ryökälettä	ryökäleitä
akkusatiivi	ryökäle; ryökäleen	ryökäleet
sisäpaikallissijat
inessiivi	ryökäleessä	ryökäleissä
elatiivi	ryökäleestä	ryökäleistä
illatiivi	ryökäleeseen	ryökäleisiin ryökäleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ryökäleellä	ryökäleillä
ablatiivi	ryökäleeltä	ryökäleiltä
allatiivi	ryökäleelle	ryökäleille
muut sijamuodot
essiivi	ryökäleenä	ryökäleinä
translatiivi	ryökäleeksi	ryökäleiksi
abessiivi	ryökäleettä	ryökäleittä
instruktiivi	–	ryökälein
komitatiivi	–	ryökäleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ryökälee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ryökälet-

Käännökset

1. kunniaton tai moraaliton henkilö

englanti: scoundrel, wretch

Liittyvät sanat

• heittiö
• ilkiö
• keppostelija
• retku
• rökäle
• veijari
• vintiö

Aiheesta muualla

• ryökäle Kielitoimiston sanakirjassa