rystynen

Suomi

Substantiivi

rystynen (38)

1. kämmenluiden ja sormen tyviluiden yhtymäkohdan kohoamat

Ääntäminen

• IPA: /ˈryst̪ynen/
• tavutus: rys‧ty‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rystynen	rystyset
genetiivi	rystysen	rystysten rystysien
partitiivi	rystystä	rystysiä
akkusatiivi	rystynen; rystysen	rystyset
sisäpaikallissijat
inessiivi	rystysessä	rystysissä
elatiivi	rystysestä	rystysistä
illatiivi	rystyseen	rystysiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rystysellä	rystysillä
ablatiivi	rystyseltä	rystysiltä
allatiivi	rystyselle	rystysille
muut sijamuodot
essiivi	rystysenä (rystysnä)	rystysinä
translatiivi	rystyseksi	rystysiksi
abessiivi	rystysettä	rystysittä
instruktiivi	–	rystysin
komitatiivi	–	rystysine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rystyse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	rystys-

Käännökset

1. kämmenluiden ja sormen tyviluiden yhtymäkohdan kohoamat

englanti: knuckle espanja: nudillo m.

ruotsi: knoge turkki: boğum

Liittyvät sanat

• rysty-

Aiheesta muualla

• rystynen Kielitoimiston sanakirjassa