ryysis

Suomi

Substantiivi

ryysis (39)

1. (puhekieltä) tungos, väentungos

Ääntäminen

• IPA: /ˈryːsis/
• tavutus: ryy‧sis

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ryysis	ryysikset
genetiivi	ryysiksen	ryysisten ryysiksien
partitiivi	ryysistä	ryysiksiä
akkusatiivi	ryysis; ryysiksen	ryysikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	ryysiksessä	ryysiksissä
elatiivi	ryysiksestä	ryysiksistä
illatiivi	ryysikseen	ryysiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ryysiksellä	ryysiksillä
ablatiivi	ryysikseltä	ryysiksiltä
allatiivi	ryysikselle	ryysiksille
muut sijamuodot
essiivi	ryysiksenä	ryysiksinä
translatiivi	ryysikseksi	ryysiksiksi
abessiivi	ryysiksettä	ryysiksittä
instruktiivi	–	ryysiksin
komitatiivi	–	ryysiksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ryysikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ryysis-

Etymologia

johdettu sanasta ryysiä

Aiheesta muualla

• ryysis Kielitoimiston sanakirjassa