sarpa

Suomi

Substantiivi

sarpa (9-E)

1. järviruoko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sarpa	sarvat
genetiivi	sarvan	sarpojen (sarpain)
partitiivi	sarpaa	sarpoja
akkusatiivi	sarpa; sarvan	sarvat
sisäpaikallissijat
inessiivi	sarvassa	sarvoissa
elatiivi	sarvasta	sarvoista
illatiivi	sarpaan	sarpoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sarvalla	sarvoilla
ablatiivi	sarvalta	sarvoilta
allatiivi	sarvalle	sarvoille
muut sijamuodot
essiivi	sarpana	sarpoina
translatiivi	sarvaksi	sarvoiksi
abessiivi	sarvatta	sarvoitta
instruktiivi	–	sarvoin
komitatiivi	–	sarpoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sarva-
vahva vartalo	sarpa-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sarvasto

Lähteet

• Arto Kurtto & Leena Helynranta: Helsingin kasvit, s. 36. Helsinki: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 1998. ISBN 951-570-406-5.