savustus

Katso artikkeli Savustus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

savustus (39)

1. savustamisen toteuttaminen; ruoan valmistus- ja säilömismenetelmä
2. (kuvaannollisesti) toiminta jonkun ajamiseksi pois usein jostakin ryhmästä tai yhteisestä hankkeesta

   Matti joutui juonittelijoiden savustuksen kohteeksi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑʋust̪us/
• tavutus: sa‧vus‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	savustus	savustukset
genetiivi	savustuksen	savustusten savustuksien
partitiivi	savustusta	savustuksia
akkusatiivi	savustus; savustuksen	savustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	savustuksessa	savustuksissa
elatiivi	savustuksesta	savustuksista
illatiivi	savustukseen	savustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	savustuksella	savustuksilla
ablatiivi	savustukselta	savustuksilta
allatiivi	savustukselle	savustuksille
muut sijamuodot
essiivi	savustuksena	savustuksina
translatiivi	savustukseksi	savustuksiksi
abessiivi	savustuksetta	savustuksitta
instruktiivi	–	savustuksin
komitatiivi	–	savustuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	savustukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	savustus-

Etymologia

• verbi savustaa + johdin -us

Liittyvät sanat

• savustaa

Yhdyssanat

kuumasavustus, kylmäsavustus, lämminsavustus, savustuslaatikko, savustuspuru, savustuspönttö, savustusuuni

Aiheesta muualla

• savustus Kielitoimiston sanakirjassa