segregaatio

Katso artikkeli Segregaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

segregaatio (3)

1. eriytyminen
2. eriyttäminen, erillistäminen
3. (yhteiskuntatiede, politiikka) yhteiskunnallinen erillään pitäminen tai erillään pysyminen

   Joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa pidettiin yllä rotujen segregaatiota, kunnes liittovaltio puuttui jopa armeijan avulla asiaan.

   Ruotsissa havahduttiin segregaation ongelmiin vasta maahanmuuttajalähiöiden jengiväkivallan kärjistyttyä.

   Homoliikkeessä pohdittiin vielä 1980-luvulla segregaation ja integraation ongelmia.

   miesten ja naisten ammatillinen segregaatio

4. (biologia) alleelien irtautuminen toisistaan meioosissa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	segregaatio	segregaatiot
genetiivi	segregaation	segregaatioiden segregaatioitten
partitiivi	segregaatiota	segregaatioita
akkusatiivi	segregaatio; segregaation	segregaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	segregaatiossa	segregaatioissa
elatiivi	segregaatiosta	segregaatioista
illatiivi	segregaatioon	segregaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	segregaatiolla	segregaatioilla
ablatiivi	segregaatiolta	segregaatioilta
allatiivi	segregaatiolle	segregaatioille
muut sijamuodot
essiivi	segregaationa	segregaatioina
translatiivi	segregaatioksi	segregaatioiksi
abessiivi	segregaatiotta	segregaatioitta
instruktiivi	–	segregaatioin
komitatiivi	–	segregaatioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	segregaatio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. erillään pitäminen tai erillisenä pysyminen

englanti: segregation espanja: segregación f.

portugali: segregação f. ranska: ségrégation f.

Liittyvät sanat

• segregoida, segregoitua
• apartheid, rotuerottelu

Vastakohdat

• integraatio

Aiheesta muualla

• segregaatio Kielitoimiston sanakirjassa
• segregaatio Suomen etymologisessa sanakirjassa